13242 - 23.4.2015 (arvosana: -78)

Elämä ja haaveet murenee tomuksi.
Olen vasta 21. Velkojani en varmaan koskaan pysty maksamaan.
Minut on leimattu. Pohjasakkaa. Loinen. Rikollinen. Ehdonalaisvanki.
Kukaan ei halua palkata. Haluaisitko itse? Et. Ei edes palkattomaan harjoitteluun.
Se siitä insinöörikoulutuksesta sitten.
Tämä kaikki johtuu siitä, että olin väärässä paikassa väärään aikaan. Sekunti suuntaan tai toiseen, ja hyvävelijärjestö poliisi ei olisi tullut tulkitsemaan tilannetta ja sen kuuluisaa törkeyttä. Tästähän sitten seurasi nykyinen tilanne. Velkaa on kymmeniä tuhansia euroja, jotka alkavat kasvaa korkoa 14 päivän kuluttua ja tämän jälkeen en saa omistaa mitään, koska se ulosotetaan heti.
Asiaa ei auta yhtään sekään, että käsittelen edelleen kaksi vuotta vanhaa eroa.
Motivaatiota ei ole enää mihinkään ja elämän pikku vastoinkäymiset tuntuu ylitsepääsemättömiltä. Tätäkö on konkurssi?