12649 - 21.6.2014 (arvosana: -26)

Vituttaa koska oon niin epävarma itsestäni kun on kyse ihmissuhteista. Pelkään kuollakseni että oon jotenkin nolo ja outo. Jos joku kutsuu treffeille saan paskahalvauksen koska alan miettimään että "oumaigaad! Mitä jos mealetaan seukkaa ja sit se huomaa millainen urpo mä oon ja nauraa asioille joista mä pidän, mun maalauksille ja muille jutuille??"

Todellakin tiedän että sen tyypin kanssa ei kannattais sitten hengata, jos se kerran pitää mua jotenkin 'nolona'. Ja oon kuitenkin jo 20v ja varsin itsetietoinen. Oon vaan niin helvetin läheisyyskammoinen että joka kerta kun joku yrittää päästä lähemmäs muutun kylmäksi ja juoksen karkuun.

En vaan oo tottunut siihen että joku olis kiinnostunu musta, joten en oikeen tiedä miten suhtautuisin siihen. En oo ees koskaan seurustellu niin en tiiä siitäkään toiminnasta sen enempää (Asia on ollut ihan fine tähän asti. Nyt kaikki kaverit ovat löytäneet sen "Ah niin uskomattoman Anttinsa" että kokevat aiheelliseksi lohduttaa mua: "Kyllä SÄKIN vielä löydät sen oikeen!" No shit?!?!).

En mä nyt oikeesti niin kamala voi olla.

Miks on niin vaikeeta elää hetkessä?