11916 - 26.8.2013 (arvosana: -28)

Se tulee keskellä yötä huutamaan, ku en nuku mitä mä voin sille eittei nukuta. sanon sille, että mene pois hiljaa, koska en halua herättää pikku veljeä. Siinä se vielä seisoo ja valittaa, kuinka huono tytär ja ihminen olen. Joudun hiljaa sanomaan monta kertaa sille, menis jo pois en ainakaan saa unta,ku se seisoo siinä, ennenku se vihdoin tajuaa mennä pois mun huoneesta ja sulkea oven.
Se on töniny mua kovaa maahan, tukistanu, istunu päällä ja lyöny, ku olin pienempi. Ei se enää lyö tai muuta,mut sanoo se sellasia asioita jotka sattuu fyysisesti. Meillä ei oo tapana koskaa puhuu meijän tunteista, eikä me koskaan halata.
Tiiän monilla on asiat huonommin, ku mulla nyt mä unhoon mun äitii.