|
11338 - 8.4.2013 (arvosana: -48)
Onkohan ihmisellä sellanen on-off nappi? Tai sellanen seinä, jolloin vaan on saanu tarpeeksi kaikesta ja tarkoituksemattomasti lopettaa välittämisen. Vähän aikaa sitten olisin ollu tyytyväinen jos olisin pystyny "kääntämään" tunteet pois, mutta nykyään en oikein tiiä. Se on toisaalta aika pelottavaa kun on oikeastaan valmis tekeen mitä tahansa. Fyysinen itsensä satuttaminen oli varmaankin viiminen tippa, muutuin vaan turraksi. Millään ei oikein tunnu olevan väliä, ei jaksa itkeäkään tätä paskaa. Mietin vaan, että haluaako tästä edes parantua. Ehkä on parempi olla tasainen kuin taistella joka päivä joka saatanan tunnetilaa vastaan. Siinä vuoristoradan kyydissä lentää laatta. Tottakai valitsisin mielummin elämän ilman masennusta ja alituista kuolontoivetta, mutta tuntuu aika mahdottomalta näin monen vuoden jälkeen. Kuolema ei sinällään pelota, mutta tiedän, kuinka paljon se satuttais läheisiä. Mutta sitten kun taas yritän niin yritän perkele kunnolla eikä millään lääkkeillä. Hirttosilmukka tuntuu parhaimmalta vaihtoehdolta. - Anonyymi Kommentit joo kirjoitti... Kuinka voikin olla näin osuvaa tekstiä? On-off -nappiajatuksia myöten. Gomi kirjoitti... Dont worry bee happy error kirjoitti... En kannusta.. Tunnen samoin. Monesti. Vaikka minulla onkin ihana perhe ja mieskin mutta silti tunnen oloni tarpeettomaksi ja joskus, kun tunnenkin onnellisuutta, olen varma että sinä hetkenä olisi hyvä kuolla. Kuolla onnellisena kerrankin kun olen kaikkeen tyytyväinen. Tunnen oloni valmiiksi.Tosin en osaa kuvitella tekeväni koskaan itsemurhaa tai muuta typerää, mutta ne on outoja ajatuksia päässäni. nappi kirjoitti... Onnellisimmillaan on hyvä kuolla, onnettomana on sitten hyvä elää täysillä. Tyhjyyttä en halua liiasta täydellisyydestä. Vitutus voi antaa voimaa ja luovuutta, se on parhaimmillaan elämän voimavara. Jumala kirjoitti... Kuinka itsekästä... nappi kirjoitti... Itsekästä on tehdä itsemurha. Vitutus ja elämästä kaiken ilon irti ottaminen surkuhupaisuudesta huolimatta ei ole itsekästä. Juje kirjoitti... Raamatussahan sanotaan että itsemurhan suorittaminen on itsekäs ja tuomittava teko josta joutuu helvettiin. Eli jos tapat itsesi joku tulee muistamaan sinut pelkurina. Älä tee sitä itsellesi. Ajattele lähimmäisiäsi. on-off kirjoitti... Ensinnäkin, en usko Jumalaan, joten se sulkee Helvetin pois kuvioista. Ja toiseksi, tiedän esimerkkinä setäni, joka on alkoholisti yli 20 vuoden kokemuksella ja pilasi serkkuni lapsuudet ja pilaa heidän elämäänsä edelleen kännäilyllään. Sekö ei sitten ole itsekästä? On niin helvetin tekopyhää tulla sanomaan mikä on itsekästä ja mikä ei, koska itse ainakin uskon siihen, että joka ikinen meistä on itsekäs. Vaikka silloinkin kun autat toista, saatat toki auttaa sitä toista sen takia, koska haluat auttaa, mutta siitä auttamisesta tulee sullekin hyvä mieli. Pohjimmiltaan kaikki tehdään oman edun vuoksi, vaikka sitä ei välttämättä tiedostakaan. trifoos kirjoitti... No, jos on kieroutunut ajatusmaailma, niin varmasti ajattelee kuten on-off.Epäitsekkyyttä on olemassa, mutta vain harvoilla. Kommentoi |
Aiheet
ajoneuvot (168) armeija (47) elukat (115) harrastukset (12) ihmiset (3225) juomat (28) kaverit (520) luonto (51) musiikki (166) muut (4139) naapurit (48) opiskelu (748) parisuhde (715) pelit (202) perhe (234) politiikka (26) raha (39) ruoka (92) sukulaiset (85) terveydenhuolto (16) terveys (379) tietotekniikka (253) tv (138) työ (320) ulkonäkö (148) urheilu (62) uskonto (30) vaatteet (32) varallisuus (161) yhteiskunta (277) yritysmaailma (14) 
|
