11290 - 30.3.2013 (arvosana: -42)
Masentaa ihan kiitettävästi, kun 19-vuotiaana ei ole minkäänlaista sosiaalista elämää. Vielä enemmän masentaa se fakta, että kaikki sosiaaliset suhteet olisi suurin piirtein olla kasassa jo tähän mennessä. Enää ei tule uusia hyviä ystäviä, vain hyvänpäivän tuttuja ehkä. Viikonloput menevät joko koneella istuessa tai yksin baareja kierrellessä ja sielläkin yksin ollessa. Olen mukava ja avoin tyyppi, mutta silti kukaan ei välitä minusta. Luultavasti en ole ollut tarpeeksi kusipää elämäni aikana (kusipääkortti vedetty). Mutta siis joskus yläasteella ajattelin aina, että ei noilla kiusaajilla ja luonteeltaan vittumaisilta tyypeiltä tule olemaan mitään tulevaisuudessa. Ajattelin silloin et kyllä mulla vielä tulee paremmin menemään tulevaisuudessa kuin heillä. Totuus: Ei tule. Noilla entisillä yläasteesta tutuilla tyypeillä menee hyvin. Heillä on nätit tyttöystävät, laajat kaveripiirit sekä muutenkin he ovat hyvin verkostoituneita ja arvostettuja. Tietenkin sekään ei riitä, että noilla kusipäillä menee paremmin, myös entisillä kavereilla jotka lakkasivat pitämästä yhteyttä pian yläasteen jälkeen näyttää menevän hyvin. Joka viikonloppu heillä näyttää olevan menoa joka suuntaan ja heillä näyttäisi olevan hauskaa. Kaikkeni olen tehnyt, mutta se ei ole riittänyt. Voisi taas mennä ulos kävelemään yksin kaupungille ja toivomaan että jotain tapahtuisi, näin kello 20:45. Ps. Ette te tähän kuitenkaan samaistu, joten go ahead ja miinustakaa vain. - Anonyymi Kommentit joo kirjoitti...
Kyllä tähän vaan on pakko samaistua, jopa iän puolesta.
-_- kirjoitti...
Been there, done that.
Ei (Suomessa varsinkaan) kukaan tule ja ehdota "ollaan bestiksii!", sita varten pitaa tehda jotain. "Kaikkeni olen tehnyt" - epailen vahvasti. Mutta helpompi on toisia syyttaa, kuin katsoa peiliin. Hommaa harrastuksia. Mene toihin. Tutustu paremmin niihin hyvanpaivantuttuihin. Vaihtoehtoja on paljon, ei ne ystavaehdokkaat ovelle tule koputtelemaan... Postaaja kirjoitti...
"Hommaa harrastuksia. Mene töihin", olen pelannut kymmenen vuotta jalkapallojoukkueessa ja olen nyt lopettelemassa lukiota, joten kyllä niitä ihmisiä tuolla on tullut nähtyä, mutta yhtään pysyvää kontaktia en ole vapaa-ajalle pystynyt luomaan. Muutaman kerran pari tyyppiä pyysi mua silloin tällöin kuskiksi, mutta maksoivat juuri ja juuri bensakulut, joten lopetin senkin hyväksikäytön.
Postaaja kirjoitti...
PS. Näin kohta 20-vuotiaana ja ei yhtään sosiaalista kontaktia omaavana sekä suomessa asuvana olen kyllä oppinut hyväksymään sen faktan, että olen polviani myöten kusessa.
nettikaveri kirjoitti...
netistä voi löytää kavereita, itsekkin olen löytänyt muutaman. :D
sk kirjoitti...
"kaikki sosiaaliset suhteet olisi suurin piirtein olla kasassa jo tähän mennessä"
mitä helvettiä sie oikein selität? :D voitko kertoa mullekki mistä ton "säännön" voi lukea, tulee nimittäin itelläkin vähän kiire. Haloo, järki käteen. Ehkä muutat vielä joskus uuteen paikkaan, jossa on uudet ihmiset. Mutta jos asenteella "muilla on kaikki täydellisesti, mulla on kaikki huonosti" lähtee liikenteeseen, niin tuskin mitään kavereita löytyykään. Itsesääliminen alkaa ärsyttään ketä tahansa. Ja päästä irti sun menneisyydestä ja niistä kiusaajista, ethän sie muuten mitään uutta voi löytääkkään jos jumitat vielä vanhassa. mintin kirjoitti...
No aika sama tilanne. Haluutko antaa sähköpostiosotteesi, voitais tutustua? pari tuttua olen mäkin sieltä löytänyt
Kommentoi |
Aiheet
ajoneuvot (168) armeija (47) elukat (115) harrastukset (12) ihmiset (3225) juomat (28) kaverit (520) luonto (51) musiikki (166) muut (4139) naapurit (48) opiskelu (748) parisuhde (715) pelit (202) perhe (234) politiikka (26) raha (39) ruoka (92) sukulaiset (85) terveydenhuolto (16) terveys (379) tietotekniikka (253) tv (138) työ (320) ulkonäkö (148) urheilu (62) uskonto (30) vaatteet (32) varallisuus (161) yhteiskunta (277) yritysmaailma (14) |